Hyödyttääkö Core i7 3770K lämpötahnan vaihto?

Kokeilimme irrottaa Intel Core i7 3770K prosessorin lämmönlevittäjän jo aiemmin, mutta tuolloin luultavasti kontaktiongelmat estivät hyötyjen tulemisen esiin. Netissä on liikkunut erilaisia testejä, joissa tulokset ovat vaihdelleet melko paljon. Päätimmekin siis testata asian uudelleen ihan omin käsin ja katsoa miten asian laita on.

Tässä jutussa paneudutaan HS irrottamiseen ja asioihin jotka täytyy ottaa huomioon irrotuksen jälkeen. Tämän jälkeen perehdymme lämpötiloihin, joita HS:n irrottamisen jälkeen voidaan saavuttaa.

Lämmönlevittäjän irrotus

Intel on tyypillisesti juottanut lämmönlevittäjän kiinni prosessorin ytimeen erityisellä Indium pohjaisella metalliseoksella. Tämän liitoksen kanssa ei pysty esiintymään ongelmia lämmön siirtymisessä ytimeltä lämmönlevittäjään. Lämpölevy onkin ollut miltei mahdoton irrottaa rikkomatta prosessoria, mutta silti monet ovat onnistuneet operaatiossa aiempina vuosina. Aiemmin kyseiseen operaatioon ei ole ollut erityistä tarvetta, sillä liitoksen ominaisuudet ovat olleet riittävät kovempaakin käyttöön.

Uusimmissa Ivy Bridge prosessoreissa Intel on päätynyt käyttämään jotakin halpaa perustahnaa, joka on varmasti riittävä ratkaisu kevyessä kellotuksessa ja 24/7 käytössä etenkin vakioasetuksilla. Kovemmassa käytössä alkaa esiintyä ongelmia ja alla olevan kuvan mukainen tilanne on tuttu jokaiselle prosessoria ylikellottaneelle. Lämpötila on hypännyt täydessä kuormassa yli 100C° ja prosessori on lähellä rajaa, jossa se alkaa väkisinkin hidastamaan nopeutta ja tiputtamaan jännitettä.

Ytimien maksimilämmöt ovat Core 1 ja 2 osalta 102C°. Tj.Max arvo on 105C°, jonka saavutettuaan prosessori alkaa throttlaamaan eli hidastamaan nopeuttaan ja tiputtamaan jännitettä. Tätä ei pysty estämää retail prosessorilla edes bios asetuksilla. Automaattinen suoja on kuluttajan kannalta hyvä, sillä esimerkiksi vesijäähdytyksen rikkoutunut pumppu yms. voisi aiheuttaa vakavia vaurioita, jos kyseistä suojaominaisuutta ei olisi olemassa.

Vaihe 1.

Ota jokin hyvin tervävä leikkausväline, joka mahtuu HS:s ja piirilevyn väliin. Terä leikkaa alkuperäistä kumimaista liimaa ja sen on mahduttava liikumaan siinä, ilman piirilevyn vaurioitumista / vääntymistä.

Vaihe 2.

Seuraavaksi laita terä prosessorin HS:n alle ja aloita leikkaaminen kulmasta, josta se on helpointa. Tiukimmat kohdat liimassa on lämmönlevittäjän sivuilla, jossa liiman pinta-alaa on eniten. Upota terää sisäänpäin noin 3 millimetriä ja tee viiltäviä liikkeitä tai käytä apuna työkaluja.

Vaihe 3.

Prosessori on nyt leikattu auki ja kuvassa näkyy vakiotahnat, jota täytyy poistaa. Tahna on kovettunutta jauhomaista ainetta, joten se on helppo poistaa esimerkiksi vessapaperilla. Muista myös raapia musta kumimainen liima pois molemmista pinnoista, jotta lämmönlevittäjä asettuu paikalleen hyvin irrotuksen jälkeen. Operaation ajallinen kesto on noin 2 minuuttia, jos sen on tehnyt aiemmin. Aikaa ei kannata kuitenkaan ottaa vaan työ pitää tehdä mahdollisimman varoen, jotta käsissä ei ole pian 300€ avaimenperä.

Vaihe 4.

Aseta prosessori takaisin sockettiin, levitä ytimen päälle haluamaasi lämpötahnaa ja laita HS takaisin paikalleen. Pidä lämmönlevittäjää (HS) paikallaan sormilla ja laita prosessorin lukitussalpa kiinni. Tarkista, että lämmönlevittäjä on oikealla kohdalla ja keskellä. Jos paine ei jakaudu tasaisesti prosessorin piirilevyyn ei järjestelmä lähde luultavasti edes käyntiin. Piirilevy on erittäin ohut ja ilman suojaa se vääntyy pienelläkin voimalla. Tällöin prosessorin liitinpinnat eivät ota kontaktia kaikkiin socketin pinneihin ja tällä voi olla prosessorille katastrofaaliset seuraukset.

Alla on kuvat asennusvaiheista.





Kontaktin laatu kannattaa tarkistaa aina, sillä pienikin ongelma kontaktissa näkyy välittömästi kohonneina lämpötiloina. Kuvissa oleva kontakti oli riittävä, mutta ei täydellinen. Kuvien oton jälkeen hioin kumimaista liimaa vielä lisää pois, jotta se ei jättäisi ytimen ja lämmönlevittäjän väliin rakoa.

No oliko siitä mitään hyötyä...

Kokoonpanoiksi testiin tuli seuraavat osat:

Intel Core i7 3770K
ASUS P8Z77V-LK emolevy
Nvidia GTX 550 näytönohjain
8GB G.Skill Ripjaws-z muistia
Swiftech EDGE 360 jäähdytin + 3 x 120mm tuulettimet omilla maksimikerroksillaan.
Windows 7 64-bit käyttöjärjestelmä. Core Temp ohjelma lämpöjen mittaamiseen ja LinX ohjelma prosessorin kuormittamiseen.

Testimetodit olivat yksinkertaiset. Bios asetuksista otettiin kaikki virransäästöominaisuudet pois ja kellotaajuus asetettiin kiinteisiin 4GHz, 4.4GHz, 4.7GHZ kohtiin. Vakiotahnalla 4.7GHz oli maksimi kellotaajuus LinX testiohjelmassa, sillä testien aikana huoneen lämpötila oli 26.8C°- 27.0C° Prosessori alkoi throttlaamaan nopeasti 4800MHz kellotaajuuksilla lämpöjen noustessa 105C° kohdalle.

Tahna, jota levitin ytimen ja lämmönlevittäjän väliin oli henkilökohtaisen arvion mukaan parasta mitä löytyy, eli PCCoolerin valmistamaa A1 tahnaa. Tätä kyseistä tuotetta ei ole vielä saatavilla suomessa / Euroopassa. Ostin kyseisen samplen CeBIT messuilla suoraan valmistajalta.

Lämpötilamittaukset

Lämpötilat jotka saavutettiin testeissä näkyvät alla.

Muista klikata kuvaa, jotta näet sen täysikokoisena!

Lämpötiloihin tuli selvät erot. Vakiotahnalla meno hyytyi jo 4700MHz kohdalla, mutta vaihdetulla tahnalla kulkua riitti miltei 4900MHz kellotaajuudelle saakka.

4000MHz Eroa tahnojen välille syntyy 9C°. Vaihdetun tahnan kanssa ydin 0 on vain 57C°, kun se on vakiotahnalla 65C°. Maksimilämmöt vakiotahnan kanssa on 75C°, kun vastaava arvo on vaihdon jälkeen 66C°.
4400MHz Eroa syntyy tahnojen välille 12C°. Ero alkaa siis kasvamaan kuormituksen lisääntyessä. Vakiotahnalla lämpötila nousee jo 85C°, kun vaihdetulla tahnalla maksimilämpö on 73C°.
4700MHz Tämä oli viimeinen vakaa kellotaajuus vakiotahnalla. Tämän jälkeen prosessori alkaa throttlaamaan voimakkaasti ja kellotaajuudet tippuivat 3200MHz kohdalle. Maksimilämmöt vakiotahnalla olivat jo 102C° kahdella ytimellä, kun vaihdetun tahnan kanssa lämmöt nousevat vasta 86C°.
4800MHz Vaihdetulla tahnalla tämä kellotaajuus ei tuottanut mitään ongelmia, joten Linx testi saatiin ajettua läpi helposti. Maksimilämmöt olivat 84C° ja 88C° ytimillä 1 ja 2.
4900MHz Tällä kellotaajuudella testi ei suostunut menemään enää läpi, vaan se kaatui aina jossakin kohdassa. Lämpötilat eivät nousseet liian korkeiksi, joten kaatumisen syy oli jokin muu. Jännitteen korottaminen lisäsi lämpöä, mutta ei tuonut testeihin vakautta.

Loppupäätelmät

Oliko tahnojen vaihdosta hyötyä? Yksiselitteinen vastaus on, että kyllä on!
Operaatioon ryhtymistä kannattaa kuitenkin pohtia hieman, sillä takuu menetetään välittömästi, kun veitsen terä tekee ensimmäisen viillon prosessorin liima-aineeseen. Vakiokäytössä ja pienillä ylikellotuksillä lämpötilaongelma ei tule esille käytössä, joten operaatio on melko turha. Intoilijoille ja hard core virittelijöille tämä operaatio ei ole temppu eikä mikään. He saavatkin muutamassa minuutissa tehtyä prosessoristaan viileämmän ja puristettua viimeiset mehut irti ylikellotuksissaan.

Nyt sitten vaan irrottelemaan lämpölevyjä ja kokeilemaan millaisia tuloksia saatte aikaan! Asiasta voi keskustella foorumilla, jossa onkin jo hyvää keskustelua kyseisestä aiheesta.

Kuvat ja teksti: Petri Korhonen
Artikkelin sinulle tarjosi Jimm's PC Store ja Intel